Niin taruissa muinoin kerrottiin, uskottiinnKuu nouseenSen varjoonnNiin moni kuoleenVaan kuolkoonnJa voittaa vain rakkaus sen saannNiin taivasta turhaan pelättiin, rukoiltiinnKuu kutsuunVain heikotnSen valoon vaipuunJos toivotnSe säästää ja rakkaus vain jäännKun näyttäytyy taas meille viides kuunNiin kaikki palvoen sen eteen polvistuunKun näyttäytyy taas meille viides kuunJa uhri jokainen sen voimaan antautuunnNiin tarua vanhaa kuiskattiin salaa niinnKuu polttaanJos pettäänEi armoa jäänPois kylväänJa voittaa vain rakkaus sen saannKun näyttäytyy taas meille viides kuunNiin kaikki palvoen sen eteen polvistuunKun näyttäytyy taas meille viides kuunJa uhri jokainen sen voimaan antautuunnMaan on yönViimeinen aika lyönKuu ei säästä yhtäkäännVain rakkaus näin jäännKun näyttäytyy taas meille viides kuunNiin kaikki palvoen sen eteen polvistuunKun näyttäytyy taas meille viides kuunJa uhri jokainen sen voimaan antautuu