Aukiolla hiljenee, hyytyy huudot pimeyteennTuppeen miekat vihdoinkin painuunJälkeen taiston ankaran on aika levon rauhaisannVeljet vartioi, muut uinuunnSydän hakkaa vieläkinnMiehet makaa jännittynein lihaksinnVaikka leiri hiljenee ja uni tulee hiljalleennEi henget rauhaa saannPiinaa, huutaanPainajainen taiston tuoksinaan palaanRiivaa, raapiinPainajainen haavat uudelleen avaannKäy soturit uuteen hyökkäykseen, uudelleen ja uudelleennArmeija vihollisen luovuta einKaatuu veljet sivuilta, ei kukaan säästy kivuiltanVääryys hallitsee milteinnNiin vangit näkyjennMakaavat uneksiennElävät kauhut tuskineen, iskevät miekan viholliseennHautaavat veljen kuolleen...